Rukoile Lagos

Asun Lagosissa – kaupungissa, joka ei koskaan pysähdy vetämään henkeä. Auringonnoususta pitkälle yli keskiyön kadut sykkivät melusta, naurusta ja liikkeestä. Autojen torvien ääni sekoittuu katukauppiaiden huutoihin, radioista kajahtavaan afrobeatin rytmiin ja linja-autonjohtajien huutoihin jokaisessa risteyksessä. Lagos on kaaosta ja luovuutta, joita pitää koossa pelkkä tahto. Olemme kansa, joka kieltäytyy luovuttamasta.

Täällä vauraus ja köyhyys jakavat saman kadun. Pilvenpiirtäjät heittävät varjonsa laajojen torien ja täpötäysien slummien ylle. Unelmia syntyy ja särkyy päivittäin. Tuntikausia kestävässä liikenteessä kuulet sekä turhautumista että palvontaa – ihmiset laulavat ylistystä busseissa, rukoilevat hiljaa hivuttautuessaan eteenpäin. Elämä Lagosissa ei ole helppoa, mutta se on täynnä uskoa. Jumalan nimeä lausutaan kaikilla kielillä – jorubaksi, igboksi, hausaksi, pidginiksi – niiden toimesta, jotka uskovat Hänen edelleen liikkuvan tässä kaupungissa.

Korruptio, pelko ja vastoinkäymiset koettelevat meitä edelleen. Monet nuoret taistelevat selviytyäkseen; toiset jahtaavat tilaisuuksia valtamerien yli. Mutta jopa täällä, melun ja kamppailun keskellä, näen Jumalan Hengen liikkuvan. Kirkkoja nousee takakujille ja varastoihin. Ihmiset kokoontuvat rannoille rukoilemaan aamunkoitteessa. Nälkä on olemassa – ei vain ruoan, vaan oikeuden, totuuden ja toivon vuoksi. Uskon, että Lagos on enemmän kuin selviytymisen kaupunki; se on kutsumuksen kaupunki. Jumala kasvattaa täällä sukupolven – rohkean, luovan, pelottoman – joka vie Hänen valoaan läpi Nigerian ja kansoihin.