Asun Bandung, Länsi-Jaavan pääkaupunki, jota ympäröivät vihreät kukkulat ja kaupungin syke. Indonesia, kotimaani, ulottuu tuhansien saarten alueelle – jokainen ainutlaatuinen, jokainen elävä omalla kielellään ja kulttuurillaan. Kansallismottomme, “"Yhtenäisyys monimuotoisuudessa"” tuntuu täällä sekä kauniilta että hauraalta. Enemmän kuin 300 etnistä ryhmää ja yli 600 kieltä täyttää tämän saariston värillä ja monimutkaisuudella, mutta usko usein jakaa siellä, missä monimuotoisuus voisi yhdistää.

Minun kaupungissani Sunda-ihmiset muodostavat yhteiskunnan sydämen. He ovat lämpimiä, omistautuneita ja syvästi juurtuneita islam, pitäen tiukasti kiinni uskosta ja perinteistä. Mutta tuon omistautumisen alla piilee hiljainen etsintä – kysymyksiä rauhasta, tarkoituksesta ja totuudesta. Vaino on voimistunut kaikkialla Indonesiassa; kirkkoja tarkkaillaan, uskovia uhkaillaan ja joitakuita vastaan hyökätään. Silti Kirkon seisoo, loistaen kirkkaammin paineen alla.

Jopa niin kuin terroristisoluja nouse, niin nousee myös rohkeus. Olen nähnyt Jeesuksen seuraajien rakastavan lähimmäisiään rohkeasti, palvelevan köyhiä ja jakavan toivoa, jota mikään laki ei voi vaientaa. Täällä Bandungissa, Sundan keskellä, uskon, että sadonkorjuu on lähellä. Sama Jumala, joka tyynnytti Galilean meret, voi tyynnyttää Indonesian hengelliset myrskyt – ja tuoda herätyksen näille saarille.

• Rukoile sundat – Indonesian suurin tavoittamaton ryhmä – kohtaamaan Jeesuksen ja vastaanottamaan Hänen rauhansa. (Joh. 14:27)

• Rukoile Indonesian kirkkoa pysymään lujana vainon keskellä ja heijastamaan Kristuksen rakkautta rohkeasti. (Efesolaiskirje 6:13–14)

• Rukoile Bandungin uskovia tuomaan ykseyttä etnisten ja uskonnollisten jakolinjojen yli evankeliumin voiman avulla. (Joh. 17:21)

• Rukoile väkivaltaan ja ääriajatteluun osallistuneille mahdollisuuden kokea yliluonnollisia kohtaamisia Jeesuksen kanssa ja muuttua. (Apostolien teot 9:1–6)

• Rukoile herätys pyyhkäisee yli Indonesian saarten ja tekee tästä monimuotoisesta kansakunnasta Jumalan kirkkauden majakan. (Habakuk 2:14)