Rukoile Bagdad

Asun Bagdad, joka aikoinaan tunnettiin nimellä “"Rauhan kaupunki."” Nimi kaikuu yhä historiassa, vaikka sen kadut kantavatkin nyt sodan, jakautumisen ja tuskan jälkiä. Kävellessäni sen ruuhkaisten kaupunginosien läpi näen jäänteitä siitä, mitä Bagdad aikoinaan oli – kukoistava oppimisen, kulttuurin ja uskon keskus. Sydämeni kaipaa nähdä tuon rauhan palautettavan, ei politiikan tai vallan, vaan Rauhanruhtinaan kautta, Jeesus.

Täällä Irakin sydämessä kirkko pysyy yhä pystyssä. Raunioiden ja jälleenrakennusten keskellä noin 250 000 meistä jatkaa jumalanpalvelusta, palvelemista ja toivoa. Me tulemme muinaisista kristillisistä perinteistä, mutta jaamme yhden uskon – pidämme kiinni Kristuksesta paikassa, jossa pelko ja epävarmuus yhä viipyvät. Kaupunkimme kasvaa, mutta sen sielu kaipaa parantumista. Joka päivä tapaan ihmisiä, jotka kaipaavat vakautta, anteeksiantoa, jotakin kestävää.

Uskon, että tämä on meidän aikamme – armon ikkuna Jumalan kansalle Bagdadissa. Hän kutsuu meitä nousemaan Hänen käsinään ja jalkoinaan, palvelemaan köyhiä, lohduttamaan särkyneitä ja julistamaan rauhaa siellä, missä viha ennen hallitsi. Jokainen rukouksemme, jokainen ystävällinen teko, tuntuu kuin kuivaan maahan kylvetyltä siemeneltä. Uskon, että Jumalan Henki kastelee näitä siemeniä, ja jonain päivänä Bagdad – "Rauhan kaupunki" – elää jälleen nimensä mukaisesti, Jeesuksen rakkauden ja voiman ennallistamana.