Rukoile Multan

Asun Multanissa – pyhimysten kaupungissa. Ihmiset ovat vuosisatojen ajan tulleet tänne etsimään hengellistä voimaa ja rauhaa. Horisonttia kruunaavat sinitiiliset kupolit ja sufilaisten mystikkojen pyhäköt, joiden sisäpihat ovat täynnä ruusujen tuoksua ja kuiskattujen rukousten ääntä. Aavikkotuuli kuljettaa mukanaan muinaisten aikojen pölyä; tuntuu kuin jokainen kivi täällä muistaisi jotain pyhää.

Multan on yksi Pakistanin vanhimmista kaupungeista – vanhempi kuin imperiumit, täynnä historiaa. Kauppiaat kulkivat aikoinaan Silkkitietä pitkin, ja pyhät miehet saarnasivat hartautta. Vielä nykyäänkin pyhiinvaeltajat saapuvat kunnioittamaan pyhimyksiään, sytyttämään kynttilöitä ja sitomaan toivon nauhoja. Mutta värien ja kunnioituksen alla piilee syvä nälkä – kaipaus totuuteen, jota rituaalit eivät voi tyydyttää. Monet tulevat tänne etsimään siunausta tietämättä, että todellinen Siunaaja on lähellä.

Elämä Multanissa voi olla kuumaa, kovaa ja raskasta. Aurinko paistaa armottomasti, ja köyhyys kouristaa monia perheitä. Jeesuksen seuraaminen täällä tarkoittaa hiljaa elämistä, Hänen ääntään kuunnellen perinteiden melun keskellä. Uskon kuitenkin, että Jumala rakastaa tätä kaupunkia kiihkeästi. Aivan kuten Hän tapasi naisen kaivolla, Hän kohtaa sydämiä täällä – teekojuissa, hiljaisissa unissa, odottamattomissa ystävyyssuhteissa. Uskon, että jonain päivänä Multan todella elää nimensä mukaisesti – kaupunki, joka on täynnä paitsi menneisyyden pyhimyksiä, myös eläviä pyhimyksiä, jotka Kristuksen läsnäolo on muuttanut.