Aloitamme rukousmatkamme keskittymällä Himalajan alueeseen, mukaan lukien Kailash-vuori ja Nepal. Vaikka alueella on muita uskontoja edustavia ihmisiä, keskitämme tänään rukouksemme alueen hinduihin. Himalajan vuoret kattavat noin 2 400 kilometriä (idästä länteen) ja ulottuvat Nepalin, Intian, Bhutanin, Kiinan ja Pakistanin halki. Alue on uskonnollisesti erittäin merkittävä, ja siellä on monia pyhiä paikkoja. Vaikka miljoonat pyhiinvaeltajat vierailevat Himalajan pyhissä paikoissa, kuten Badrinathissa ja Kedarnathissa, niille, jotka asuvat siellä pysyvästi, Himalaja tarjoaa vaikean mutta vahvasti yhteisöllisen elämäntavan. Toimeentulo riippuu ruoan kasvattamisesta ja karjankasvatuksesta. Tämä on haaste muuttuvien sääolosuhteiden ja vuodenaikojen vaihtelun vuoksi jäätiköiden sulaessa.
Kulttuuri, usko ja perinteet ovat syvästi sidoksissa maisemaan. Monia Himalajan huippuja pidetään jumalten asuinpaikkoina. Shiva-jumala, monien hindujen keskeinen jumala, uskotaan asuvan puolisonsa Parvatin kanssa kuuluisalla Kailash-vuoren huipulla. Pyhiinvaeltajat matkustavat sinne suorittamaan pyhiä rituaaleja ja peseytymään läheisessä Mansarovar-järvessä toivoen saavansa siunauksen.
Nepal sijaitsee pääasiassa Himalajalla, ja siellä asuu 23,5 miljoonaa hindua. Vaikka Nepal on virallisesti maallinen valtio, se suhtautuu yhä vähemmän suvaitsevaisesti kristilliseen käytäntöön; vaino ja käännytysvastaiset lait ovat lisääntymässä.
Keskity: Himalaja: Kailash-vuori, Kathmandu
Rukouspisteet
“"Viimeisinä päivinä Herran temppelin vuori on seisova vahvana, korkein vuorista, se korotetaan kukkuloiden yläpuolelle, ja kaikki kansat virtaavat sinne."” Jesaja 2:2 (KR92)
“"Autuaita ovat ne, joiden voima on sinussa, joiden sydän on pyhiinvaellukselle valmis. He kulkevat Bakan laakson läpi ja tekevät siitä lähteiden paikan, syyssateet peittävät sen lammikoilla."” Psalmi 84:5-6 (KR92)
“"Mutta meillä on tämä aarre saviastioissa, että tämä kaikkivaltias voima olisi Jumalasta eikä meistä itsestämme. Me olemme ahtaalla joka puolelta, mutta emme umpikujassa; neuvottomat, mutta emme toivottomat; vainotut, mutta emme hylätyt; maahan lyödyt, mutta emme tuhotut."” 2. Korinttilaisille 4:7–9


